Rouvastelua

Siitä onkin aikaa kun on viimeksi kirjoittanut. Paljon on tapahtunut, todella paljon. 

Siitä lyhyesti:

Tapasin miehen. Se taisi olla aika lailla rakkautta ensisilmäyksellä ja jalat alta. Miehellä oli poika. Pojasta tuli vähän oma itsellenikin. 

Mun kodista tuli hyvin pian yhteinen koti ja makuuhuoneeseen ilmestyi myös lastensänky.

Eikä mennyt montaa kuukauta kun mies polvistui olohuoneessa eteeni ja siitä alkoikin sitten häiden järjestely. 

Kesä tehtiin töitä ja loppukesästä sitten muutettiin omakotitaloon Kirkkonummelle. 

Alkusyksy toi mukanaan kirkkohäät saaristossa. 

Uusi Vuosi meni ja tämä vuosi 2015 näyttää jännittävältä.

Tästä ikisinkusta tuli rouva ja äitipuoli aivan yllättäen ja siihen on ollut totuttelemista. Sellainenhan mä olen aina ollut. Suinpäin pääedellä sydämen perässä minne vaan paljon sen kummemmin harkitsematta. Joskus se vaan kannattaa! <3

mikä nyt on oikeesti tärkeetä?

voin jauhaa maailman tappiin asti terveellisistä ja luonnollisista raaka-aineista, kosmetiikasta, luonnosta ja kaikesta siitä.

mutta kuitenkin tärkeintä elämässä on rakkaus. niin se on aina ollut. vaikka sitä yritää väittää muille, ja itselleenkin, että ei se ole elämässä niin tärkeää. on se. ei ole ihmistä tehty yksin olemaan.

mä olen menossa naimisiin...
ei kai kukaan uskonut, että mä voisin joskus mennä naimisiin. että löytäisin jonkun joka haluaa samoja asioita kuin minä. elää yhdessä, perhe, luonto, tavallinen elämä.

mutta kuitenkin nyt tuntuu siltä, että tämä on käsillä.
tilasin tänään häämekon ja sovittiin papin kanssa vihkikaavasta... oho!

tää menee eteenpäin.. :D

ainiin, me saatiin myös eilen illalla kuulla, että omakotitalo maalla on meidän, jos me se halutaan!

käsittämätöntä!

Valaistumisesta

juttelin ystävän kanssa muutama päivä sitten siitä miä on henkinen valaistuminen ja miten sen saavuttaa. 

nää on taas niitä asioita joissa on erilaisia tapoja riippuen kuka ja millainen ihminen on kyseessä. aiheesta voi opiskella kirjoista, voi käydä jonkun Gurun luona, voi meditoida, käyttää psykedeelejä tai sitten vaan miettiä asioita. 

siitäkin, mikä on valaistumista, voidaan varmasti olla monta mieltä. voiko olla valaistunut, tietämättä mitä valaistuminen on? 

tässä nyt sitten mielipiteeni tähän asiaan. 

valaistunut, hmm.. on tietoinen itsestään, tuntee istsensä niin hyvin, että ei ole enää sisäisiä ristiriitoja. tai jos on niin osaa käsitellä ne ennen kuin niistä koituu ongelmia. valaistunut tuntee myös miten maailma toimii, miten ihmiset ympärillä käyttäytyvät eri tilanteissa, miten luonnon kiertokulku kulkee eteenpäin. valaistunut voi opettaa muita, mutta ei tuputa, valaistunut ei riitele mielipiteistä. 

miten tulla valaistuneeksi? mun mielestä valaistuminen tulee sisältä. jokaisessa ihmisessä on jo taito ja kyky tulla valaistuneeksi. se miten sen saa esille riippuu tosiaan ihmisestä. mielestäni on aivan mahdollista valaistua pelkästään pohtimalla asioita, yksin tai jonkun toisen kanssa. varsinkin kun keskustelee jonkun toisen kanssa huomaa oppivansa itsestään asioita. tai tajuavansa omia käytösmallejaan, kun saa vertailukohdan. 

toisilla ihmisillä on vaikeampi ajatella omia tunteitaan tai käytöstään. he tarvitsevat enemmän apua ulkopuolelta, kirjoista tai gurulta. meditointi voi auttaa monessa tapauksessa, kun tyhjentää päänsä "joutavista" ajatuksista niin voi saada merkittäviä havaintoja itsestään. psykedeelit tuntuvat olevan joku muoti-ilmiö tällä "alalla". itseäni ne lähinnä pelottavat ja tuntuvat vastenmieliseltä ajatukselta. mutta koska yritän olla avoin kaikenlaisille ajatuksille, (itse en siis missään nimessä koskaan halua kokeilla mitään kyseisiä tuotteita!) pystyn jotenkin ymmärtämään sen mitä niistä voi saada irti. jos luonteeltaan on niin estynyt, että ei pääse miettimällä tai meditoimalla käsiksi omaan itseensä niin sienillä tms voi varmasti avata portteja. mä en vaan voi sille mitään, että koen kyseisten tuotteiden käyttämisen olevan heikkoutta. 

suurempi kysymys sitten onkin etkä, että onko valaistumisesta jotain merkittävää hyötyä? riippuu kai mitä elämältään hakee. jos etsii elämälleen täyttä ymmärrystä ja tyyneyttä niin valaistuminen on varmaan se mihin kannattaa pyrkiä. itse en niinkään koe oleelliseksi täydellistä valaistumista. enemmän koen hyödylliseksi saada elämäänsä pieniä valaistumisen hetkiä. kuitenkin koko elämä on jatkuvaa oppimista ja oppimista tapahtuu ennenkaikkea virheiden kautta. ehkä sitä sitten kuolinvuoteellaan tajuaa ymmärtävänsä oman elämänsä tarkoituksen. jos on avoin ymmärtämään. toivon ainakin, että en itse katkeroidu, vaikka joutuisinkin elämäni oppimaan vaikeuksien kautta. 

jälkiajatuksena: suolaton puuro on todella pahaa!

Hyvää Uutta Vuotta 2014

vuosi vaihtunut ja taas on aika miettiä mihin tämän tulevan vuoden käyttää. miettiä tehtyjä asioita ja pähkäillä sitä mitä on vielä tekemättä. 

taas on elämä siinä tilanteessa (niinkuin aivan jatkuvasti mun elämä on ollut), että pitää hakea uusia suuntia. suunnitelmia tulee ja suunnitelmia menee. on mahdollisuuksia ja kun mahdollisuudet muuttuvat mahdottomuuksiksi niin pitää taas keksiä jotain muuta. 

myöskin tämä aika vuodesta on se joka saa miettimään tärkeimpiä asioita elämässä. 

tässä niistä:

Perhe. joillain ei ole perhettä. tai joillain on perhe, mutta se ei merkitse mitään. mulle perhe merkitsee kaikkea. sieltä tulee rakkaus. pyyteetön, loppumaton rakkaus. turva ja suoja ja tuki. 

Puhtaus. tämä on niin monialainen kohta, että tarvitsee varmaan hieman avata. puhtaus ruuassa, puhtaus kosmetiikassa, kemikaalivapaa koti, puhdas luonto. nämä kaikki ovat niin tärkeitä asioita minulle, että en haluaisi niistä tinkiä. olen joutunut viimeisten kuukausien ajan luopumaan periaatteistani muiden painostuksesta ja resurssien vähäisyydestä johtuen. tai siksi, että ne eivät ole prioriteetteja muille, voimakkaammille persoonille. 

luonnonsuojelu, puhtaat energiamuodot, kierrätys, vesistöjen suojelu. 

Kauneus. tällä en tarkoita nykyistä vallitsevaa kauneusihannetta. en muotia, en meikkeijä yms... vaan luonnollisuutta, kaunista sielua, valaisevaa hymyä, toisista välittämistä. luontoa, sitä kauneutta joka salpaa hengityksen ja saa sielun sykertymään kasaan ja räjähtämään kaikissa sateenkaaren väreissä. kauneutta on punatulkku lumella, auringonlasku, koivunsilmut keväällä. naururypyt silmien ympärillä, halaus kun on paha olla. 

Rakkaus. rakkautta on vaikea löytää. rakkaus on sellaista jota ei saa pyytämällä. rakkaus joko tulee tai ei tule. on vaikea uskoa rakkauteen jos sitä ei saa takaisin. on raskasta rakastaa ilman vastakaikua. mutta haaste tuleekin siinä, että osaa rakastaa siitä huolimatta. rakkaudentunnetta ei pidä lannistaa, koska ilman rakkautta ei ole mitään. ehkä haastavinta on rakastaa itseään. rakastaa itseään, vaikka tuntuu siltä, että on ainoa joka niin tekee. 

Tulevaisuus. mitä se tuo? missä se on? koko elämä on tulevaisuutta. elämää pitää elää nyt. ei vaan tulevaisuutta varten. joskus pitää vaan päättää, että vaikka tämä voi toimia tulevaisuudessa, mutta nyt tuntuu pahalta niin se ei ole sen arvoista. mitä on tulevaisuus jos se on rakennettu pahalle ololle? nyt on tulevaisuus ja tulevaisuus on nykyisyyttä ja no, u got the point.

Ystävyys. mulla ei ole paljon ystäviä. mä tunnen paljon ihmisiä ja puolituttuja on sellanen liuta, että en pysy edes itse perässä. ehkä syynä tähän on se, että rakastan ihmisiä niin valikoivasti. ja jos rakastan niin rakastan loppuun asti. jos on paha olo, niin rakastan vähemmän. silloin tukeudun vaan niihin kaikista tärkeimpiin. jos sattuu niin silloin en halua tutustua uusiin ihmisiin. haluan olla turvassa. haluan luottaa vaan niihin jotka ei satuta lisää. valitettavasti viimeisien vuosien elämä on ollut yhtä piikkiä piikin perään. valitettavasti en tunteellisuuteni takia osaa pysyä poissa tilanteista jotka satuttavat. huoh. joskus olisi ihana olla tuntematta niin paljon. 

Tunteet. ne ovat mahtavia. tunteet pyörittää mua joka päivä. joskus tuntuu, että surut voittaa, mutta silti osaan vielä hymyillä niin että silmät menee sikkuralle ja itkeä onnesta. pitää vaan päästä pahasta olosta yli. joskus siihen menee vaan enemmän aikaa. tahtoisin päästä siihen tilaan taas, missä olen enemmän onnellinen kuin ahdistunut. ehkä tämä uusi vuosi päätöksineen tuo sen. kuka tietää. :)

Harrastukset. harrastaminen pitää mielen virkeänä. musiikki. laulaminen, nyt voin taas keskittyä kitaran soittamiseen. tahdon osata, tahdon enemmän aikaa harjoitella. nyt sitä toivottavasti saan. hevoset! mitä mahtavia olentoja! nyt keskityn enemmän niihinkin. ehkä jonain päivänä minulla on oma. 

Hyvää uutta vuotta vaan kaikille, toivottavasti vuotenne on mahtava. toivottavasti omani on parempi kuin edelliset!

peace!

selviytymisestä

jos elämä sulkee oven nenän edestä, se avaa ikkunan jossain muualla. 

en tiedä miten sanonta tarkalleen menee, mutta noin kai pääsääntöisesti. joku osa loppuu niin aina aukeaa muita mahdollisuuksia. 

multa loppui työt. joudun jälleen kerran miettimään, että mitä mä haluan tehdä. kuka mä olen ja mihin mä sovin. 

maailmankuva on viime vuosina muuttunut niin paljon, että en koe sopivani elämään sitä elämää mitä olen tässä elänyt, tai esittänyt eläväni. ollut työssä jota en koe mielekkääksi, tein rahaa toisille. itsellekin, mutta siihen määrään nähden jota jouduin omasta identiteetistäni luovuttamaan työtä tehdessä, palkka oli riittämätön. tyytymättömyys vaivasi joka päivä. 

loppujenlopuksi YT-neuvottelujen päätös irtisanomisestani tuli helpotuksena. taakka tippui harteilta ja kiristävä tunne katosi. 

nyt saa taas olla oma itsensä. 

kuitenkaan työttömän elämä ei ole hohdokasta, ei sitten vaikka sitä miten päin kääntelisi. työnhaku on yhtä helvettiä. varsinkin kun ei tiedä mitä haluaisi tehdä, ja se mitä haluaisi tehdä niin niistä puuttuu pätevyys. kukaan ei ota työntekijää jolla ei ole vähintään korkeakoulututkintoa jostain, sama mistä, kunhan on korkeakoulutettu. aivan pöljää. 

no, en välttämättä sellaisille aloille haluaisikaan. 

onneksi ikkuna raottui ennenkuin ovi sulkeutui. törmäsin porukkaan joka yrittää tehdä maailmasta paremman paikan kaikille. ryhmän, jonka puhtaana tavoitteena on itsenäisen elämän eläminen, omavaraisuus, puhdas elämä. 

projekti tulee olemaan haastava ja varmasti tulee olemaan rankkaa seuraavat kuukaudet, miksei pidempäänkin, mutta luulen, että tämä on sitä mihin minut on luotu. ainakin tämän tapaiseen elämään. 

pitkään menee ennenkuin tässä pääsee edes omilleen, mutta jos suunnitelmat toteutuvat edes murto-osaksi niin tästä tulee jotain hienoa. 

odottakaapas vaan.. ;)

Keltämällä paras?

Pitkällä ajomatkalla pysähdyttiin kylmäaseman pihalla olevaan kahvilaan syömään. Oven ulkopuolella huomasin jo ensimmäisen kieltokyltin. "Tässä pöydässä tupakointi kielletty" No ihan kiva, että oven suussa ei saa tupakoida. Ymmärrettävää. Sisällä pienessä kahvilassa oli vielä lisää kieltoja: "alkoholijuomien nauttiminen kielletty" , "omien eväiden syöminen kielletty". Käsin kirjoitettuja kieltokylttejä seinillä. Niin pienessä tilassa ne jotenkin loisti ja vilkkui ja aiheutti ahdistusta. Kahvilantäti oli mukava, ilmapiiri omituinen. 

Miksi kaikki pitää tässä maassa niin ahkerasti kieltää? Ollaanko me vaan niin yksinkertaisia, että jos ei kielletä niin sitten saa tehdä? 

Jotenkin ahdistavaa. Kiinnittäkääpä huomiota kieltoihin. Miettikää kuinka moni niistä on tarpeellisia..

Onko monikaan? Voisko ne korvata vaikka jollain muulla? Positiivisilla lauseilla? 

Myrkyt ja pahoinvointi

Kuka on joskus keksinyt, että ihminen tarvitsee kemikaaleja elääkseen? 

Mikä olisi ihmiselle tärkeämpää kuin oma keho? Silti me kohdellaan kehoamme niin huonosti, että välillä ihmetyttää miten kukaan selviää tässä lisäaine- ja kemikaalimeressä. 

Miksi me ei enää kohdella itseämme oikein? Miksi ravinnoksi meille tarjotaan myrkkyä täynnä olevia raaka-aineita? Miksi meidän pitää kuorruttaa temppelimme kemikaaleilla, jotka syövyttävät meidät sisältä ja ulkoa? 

Ympärillämme luonto tarjoaa meille käsittelemätöntä, puhdasta ravintoa joka on kaikkien ulotuvilla, puhdasta ruokaa saa sitä itse tuottamattakin. Onneksi on ihmisiä, jotka ymmärtävät sen että on tärkeää mitä itseensä tunkee. Ja haluavat tuottaa massoille tätä tuoretta, puhdasta ravintoa. 

Tämä kansa ei ole kouluttamatonta eikä tyhmää. Mutta tämä kansa uskoo kaiken mitä "ylempi taho" määrää ja tämä kansa luottaa siihen, että kaikki on hyvin, ei tarvitse itse pitää huolta  kun virastot ja hallitus huolehtivat meistä.

Sitten kielletään kaikki jota ei ole käsitelty "vaarattomaksi" ja lisätty säilöntäaineita. Kun jos joku joskus on saanut ruokamyrkytyksen tai vastaavaa. Holhous on mennyt liian pitkälle.

Sillä tiedolla mikä nykyihmisellä on hygieniasta ja raaka-aineiden säilyvyydestä ja sillä vanhalla taidolla tuottaa tässä maapeältään ja luonnonvaroiltaan rikkaassa maassa puhdasta vanhaa kunnon ruokaa pitäisi olla mahdollista tuottaa, valmistaa ja säilöä puhdasta, myrkytöntä ravintoa ja polttoainetta meidän pahoinvoiville kehoillemme. 

Ei ihme, että kansa voi huonosti. Meidät on myrkytetty.