aamupala

banaani

jäisiä puolukoita

jäsiä mustikoita

loraus tuoremehua

tehosekoita (tai käytä lahjaksi saatua magic bulletia jos olet niin huono-onninen kuin allekirjoittanut ja vanhalta työnantajalta saadun lahjaenderin kulho on haljennut.)

kaik män.

kaada jähmeä tuote kulhoon tai lasiin ja nauti. 

kokeile myös kaurapuuron lisukkeena. muista syödä nopeasti, koska kylmä kaurapuuro on pahaa. 

terveellisen ja hyvän ei tarvitse olla monimutkaista. tiskikone auttaa. muista pestä hampaat. 

ps. ota kuva ennen kuin nautit. jos maltat.

ekologista tukkaa

kaverin kanssa puhuttiin ohimennen koulutuksesta ja koska olen koulutukseltani ainoastaan ylioppilas ja hiusmuotoilija, ei näillä koulutuksilla tule minusta mitään akateemista älykköä. eikä oikein jaksa elää enää opiskelijaelämää. vaikka haluaisikin opiskella. kampaajan hommia en ole tehnyt, tuoksuille herkistymisen takia. 

kuitenkin tuossa kaverin kanssa jutellessa heräsi ajatus siitä, että ekologinen, tuoksuton kampaamo olisi kyllä ihan hyvä idea. ekologisia shampoita, hennavärejä. ei mitään tuoksuhirviötuotteita vaan ihan perus tukkaa. äitini leikkaa hiukseni, koska en halua mennä mihinkään kampaamoon tuoksujen ja kemikaalien keskelle. tiedän, että on olemassa jonkin sortin bio-kampaamoita. en tiedä missä, eikä niitä nyt ainakaan ruuhkaksi asti ole. 

olisikohan tällaiselle konseptille käyttöä? leikkauksia ja värjäyksiä ilman kemikaaleja. silleen, että kun lähtee kampaajalta, ei ole tukka täynnä tököttiä vaan puhdas ja luonnollinen?

itse menisin sellaiseen tukkaani leikkauttamaan.

jos ei heilaa...

...helluntaina, niin ei heilaa koko kesänä. 

helluntain vietin isäni kanssa saaressa. voitin epävirallisen kalastuskilpailun saamalla heittämällä ensimmäisen kalan. (pienehkö ahven.) samalla se oli ainoa kala mitä heittämällä nousi. 

verkoista olisi tullut lahnoja tai lahnankaltaisia kaloja todella tunsaasti. tuntui turhauttavalta niitä heitellä takaisin mereen. ahvenet ja kampelat säästettiin. niitä oli muutama sentään. kuhaa a siikaa ei tullut vaikka niitä toivottiin.

pitää opetella tekemään jotain äärimäisen herkullista ruokaa lahnasta ja lahnankaltaisista kaloista. sellaista, että isänikään ei ajattele ensimmäisenä, että ei me noita, niissä on niin paljon ruotoja. lahnankaltaiset on varmasti ihan herkullusia kaloja. 

ehdoituksia otetaan vastaan kiitos!

aiheena varsinaisesti heilattomuus. hetken kävi mielessä, että ou nou ei ole heilaa, koko kesä menee sinkkuillessa taas. mä oon vähän taikauskoinen, vaikka oikeastaan en olekaan. 

tajusin kuitenkin, että omasta valinnastani mä olen heilaton, kun mulle ei kelpaa kuka vaan. niin toisaalta voin ihan hyvin nauttia siitä, että olen yksin ja ei tarvitse miettiä ketään muuta. seurustellessa musta oli kamalaa se, että oma aika väheni niin pieneen ja, että piti aina välillä käydä sen toisenkin luona. ei saanut olla kotona. ja sille toiselle piti selitellä miksi tekee jotain asiaa ja daa daa. se oli rankkaa. 

sellasta henkilöä ei vain löydy joka samantien tuntisi mut ja saisin olla vähän itseksenikin. ja joka osaisi olla läsnä vaan sillon kun mä haluan. 

en ole valmis heilastelemaan, täydellistä kun ei ole varmaan olemassa, enkä halua tyytyä vähemmän hyvään.. :D

samantien tajusin, että kun saan luonnosta niin paljon sielulle energiaa niin oikeastaan en halua ketään sitä pilaamaan. mulle riittää tämän kesän että omalta parvekkeelta näkee, samoin kuin omalta saarelta, meren ja taivaan. kylvetyt siemenet itävät, istutukset kasvavat, perhe on ihanin ja oikeastaan mulla on kiva elämä, ja juuri selleinen kun sen haluan olevan. miksi pilata tätä nyt jollain kesäheilalla? ei ainakaan tänä kesänä.

tukkapäivitys, jos joku on jäänyt asiaa miettimään.

ei musta ole hiustenpesua lopettamaan kokonaan. liian vaikeaa. ja mä tykkään puhtaasta tukasta. 

no poo -elämäntapa on muille. mä meen omilla tavoillani. 

kaikenlaista on kokeiltu tässä vuoden ajan. parhaimmaksi ratkaisuksi muodostui yksinkertaisesti Flown Hamppu-turve palasaippua ja tarvittaessa sitruunahappouuhtelu. (mulla on lasipurkissa sitruunahappojauhetta jota sekoitan hyppysellisen veteen ja kaadan päähän. sitä riittää aivan älyttömän pieni määrä) kylmäpuristettua neitsytkookosöljyä voi silloin tällöin laittaa tukkaan sitä kosteuttamaan, mutta melko harvoin tulee tähän tartuttua, sitä kun helposti laittaa liikaa. 

tukka voi hyvin ja päänahka on selviytymässä jokatalvisesta kuivuudestaan. (tähän ei ole koskaan auttanut mikään, ei kampaamotuotteet, ei kotikonstit. valitettavasti ei kookosöljykään, kun sitä on niin vaikea saada päänahkaan)

oma väri alkaa olemaan jo pääosassa tässä päässä. latvoissa enää kellertävää entistä vaalennusta. puoleentoista vuoteen suurinpiirtein ei ole tätä tukkaa enää vaalennettu tai värjätty. vielä vuosi sitten jouluna laitoin siihen jonkun itse sekoittelemani (laimentamani) sävyn. tukka on maantien vaalea. se on ihan kiva. samanväriset on kulmakarvat. keskellä päätä on tummempaa. sivujakauksien kohdalla vaaleampaa (hassua) ja kahdesta kohtaa kasvaa valkoiset raidat. sellainen tukka mulla. 

tässä kuva:

(no ei tuu kuvaa ku ei tää toimi.. :D)

hahaa! sainhan mä sen laitettua! in your face Blogger!