ripsivärin suositeltu käyttöikä ennenku pitäisi vaihtaa uuteen on, mitä.. kuukausi? kolme? jokatapauksessa näillä on ilmiselvästi ajateltu ainoastaan niitä jotka lisää uuden ripsivärikerroksen joka toinen tunti. ripsariputkilot on aika isoja, ainakin omaan käyttöön.
itse käytän vain ja ainoastaan "Kaneboa", eli nykyään kai se on Sensai tai mikä lie. mutta tiiätte sen ripsarin joka irtoaa vedellä kunhan se on yli 38 asteista. syy siihen miksi MINÄ käytän niin kallista tuotetta on se, että en ole kovinkaan kiinnostunut siitä miltä näytän, ainakaan niin, että jaksaisin siihen panostaa kovinkaan ahkerasti. en siis katso itseäni peilistä joka viides minuutti, että onko ripsarit poskilla vai ei. ja tavalliset ripsarit useimmin on. mun poskilla siis. oon kokeillut vaikka mitä. vesiliukosia ja ei-vesiliukosia, max factoria ja lumenea ja maybellineä ja l'orealia ja ties mitä. mikään ei pysy. paitsi Kanebo. joten siihen oon jämähtänyt.
en kuitenkaan käytä sitä ripsaria niin ahkerasti, että saisin sen purtilon loppumaan kuukaudessa, tai edes kolmessa. mutta se kuivuu. sitä on jäljellä vaikka kuinka paljon, mutta se on kuivaa ja ei joko irtoa purtilon reunoilta tai sitten se ei tykää liimautua ripsiin vaan tarrautuu henkensä edestä harjaan kiinni. itse korjaan tätä ongelmaa vedellä. hulautan harjan vesihanan alla ja miksaan väristä vähän juoksevampaa ja taas mennään. en usko, että kukaan ripsivärivalmistaja on ajatellut, että näin tehtäisi. se varmaan pilaa sen koostumuksen ja varmaan siihen kertyy enemmän bakteereita tai jotain, mutta miksi sitten ne tuubit on niin kamalan isoja?
miksi puolet väristä kuivuu kiinni eikä sitä voi käyttää. ihan kamalaa tuhlausta mun mielestä.
eikö väriä voisi jotenkin tehdä sellaiseksi, että se levittyisi loppuun asti, että se ei kovettuisi niin herkästi purtiloon? tai sitten tekisivät niin pieniä kokoja, että ei menisi niin paljon hukkaan?
tässä todennäköisesti kyseessä taas se mitä niin kovasti arvostan tässä nykymaailmassa. ( :P ) tehdään isoja kokoja, että asiakas kuvittelee, että tämä kestää pitkään eikä tarvitse heti ostaa kallista tuotetta uudestaan, mutta hahaa, tuotepa kuivuu, eli asiakas joutuu ostamaan samanlaisen pian taas. eikä pöljä kuluttaja tajua, että jos tuote olisi pienemmässä astiassa niin ssehän riittäisikin ehkä pidemmän aikaa ja tulisi jopa halvemmaksi.
tässä on tietenkin ristiriita sen suhteen että mitä suurempi koko, sen vähemmän tulee suhteessa pakkausjätettä jota ei varmaan voi hyödyntää juuri mihinkään. eli jos ostaa monta pientä purtiloa, tulee paljon enemmän tyhjiä pakkauksia. äh, missä on se astia mistä saan täytettyä ripsariputken aina uudestaan eikä tarvitsisi ostaa uutta muovijätettä. noniin, ehkä tätä nyt ei ole vielä ajateltukaan, ripsaripurtilo on vielä melko pieni ja saahan jo shampootakin isoista täyttöastioista ainakin
Ruohonjuuresta.
kaverini keksi tuossa jokin aika sitten ajatella kynsilakkapulloja. ne kun ovat todella turhia kapistuksia. tai siis niiden kierrättäminen on melko vaikeaa. niihin vasta se tökötti kuivuukin kiinni. voiko ne laittaa lasinkeräykseen sellaisenaan, vai pitääkö niistä liottaa ensin kynsilakat pois? aikamoinen homma jos nän on. pullot ovat myös melko pieniä, niissä on muovinen suti ja korkki. nekin ovat täynnä kuivunutta kynsilakkaa. onko kynsilakka energiajätettä, vai meneekö koko setti sekäjätteeseen?
ja MIKSI mullakin on kylpyhuoneessa parikymmentä kynsilakkapulloa? enhän mä oikeastaan koskaan edes käytä kynsilakkaa. ammattikorkeassa oli opiskelukaveri joka ei ollut koskaan lakannut kynsiään, kun hänestä tuntui, että kynnet ei voi sitten hengittää. hassu ajatus omasta mielestä, mutta miksi ei voisi niinkin ajatella. itse taidan laittaa kynsilakat lakkoon ihan vaan niiden pakkausjätteen takia. ehkä vielä joskus käytän loppuun nuo typerät purtilot, etteivät nyt ihan hukkaan mene. vai haluaako joku tulla raidaamaan mun kynsilakkavaraston, ilmaseksi lähtee? :)
ainiin, päätin nyt sitten vihdoin, että on aika luopua kaikista hiuskosmetiikkatuotteista mitä on ajan saatossa kertynyt kylppärin hyllyjä täyttämään. viitisen vuotta kampaajauralla ollessani on hyllyihin kertynyt vaikka mitä kaikkea turhaa. esimerkiksi noin kymmenen erilaista hiusvahaa... mullahan OLI joskus lyhyet hiukset. tungin lähes kaikki vahat duunikaverille..
shampoot ja muotoiluaineet taidan dumpata tylysti äidille, joka kylläkin tuntuu olevan salaisesti kiinnostunut mun hiuskosmetiikkaboikotista ja vaikka ei nyt ihan taida lopettaa niiden käyttöä kokonaan, niin ainakin on vähentänyt.
angstaan nyt vielä sen verran, että Ruohonjuurta ei löydy Espoosta. en tykkää tilata mitään netin kautta, ja Helsinkiin en tykkää matkustaa, kun mun minimaalinen budjetti kokee aikamoisen kolauksen siitä jos joudun maksamaan 8+ euroa siellä käymisestä. mutta koska haluan päästä haistelemaan ja hiplailemaan tuotteita ennenkuin niitä ostan niin pitää varmaan suunnitella ruohonjuuri-ekskursio 'hesaan' tässä joku kaunis päivä.
alan nimittäin kyllästyä ruokasoodailemaan. (siinä ei ole sinänsä mitään vikaa, mutta ruokasooda ei vaan tuoksu hyvältä. tai siis ei tuoksu miltään ja mä haluan tuoksua hyvältä, ja vaikka sitruuna-kurkku hoitoaine tuoksuukin vähän aikaa ihanan raikkaalta hiuksissa niin en aina jaksa tehdä kyseistä mössöä.) ajattelin kokeilla palashampoota. ja samalla tarvitsisin perus saippuaa, hammastahnaa (tästä saisi kokonaan uuden angstin aikaiseksi, btw. jätetään se jonnekin tulevaisuuteen), marjajauheita ja jotain kaikkea muutakin ihanaa... muutama duunipäivän hiljainen hetki on mennyt selatessa Ruohonjuuren verkkokauppaa...
olipahan angst.. tai mikälie. pahoitteluni jos tässä ei ole mitään järkeä, tämä oli tällanen suora ajatusvirta, jota en jaksa oikolukea.
ainiin, ripsarivuodatus sai alkunsa siitä, että näin unta, että sekoittelin ripsaria joka oli taas kuivunut ja siitä tulikin suklaakastiketta, ja se oli toki ihan normaalia, koska ainahan ripsari on ollut suklaakastiketta.
hyvää puolipilvistä maanantaipäivää kaikille.
