sunnuntai 12. elokuuta 2012

I am awake and you are only dreaming... (Zero 7 - Dreaming)

mä näin unta. unta joka loppui herätyskelloon ja joka jäi jostain syystä mieleen. 

mä olin unessa mallina Muodin huipulle sarjassa. mulla oli ihan mahtava suunnittelija ja oli tulossa joku isompi runway-päivä ja meillä oli jotkut juhlat. asuin muiden mallien kanssa mallitalossa. jostain syystä talossa oli juhlissa pari alaikäistä poikaa. niillä oli ilmeisesti joku bändi tai tekivät musiikkia muuten vaan. mä istuin sohvalla kitaran kanssa ja kuuntelin kun pojat soitti jollain soittimella niiden musiikia. se oli tosi hyvää ja mä olin ihan fiilareissa siitä ja ilmeisesti torkahtelin siinä sitten. puolihorroksessa tajusin toisen pojan kuiskaavan toiselle "tää on varmaan virhe mutta mä teen silti" ja se kumartui pussaamaan mua poskelle. (nää pojat oli siis jotain 16-vuotiaita ja enpä tainnu olla itekään ainakaan näin vanha kun kerta mallina olin..). joka tapauksessa mutisin pojalle, että joo, oli virhe ja sneppasin sitä poskelle edes avaamatta silmiäni. 
toinen pojista tajusi yhtäkkiä kellon olevan jo kymmenen. aamulla. mulle tuli kiire päästä vaihtamaan vaatteita ja valmistautumaan runwaylle kun muuta alkoi jo keräillä kimpsuja kasaan. mä ryntäsin omaan makuuhuoneeseeni jossa oli liukuovet, mutta en laittanut niitä kokonaan kiinni kun aloin vaihtamaan housuja niin se sama kundi tuli kuikuilemaan siihen ovelle. sanoin sille, että hei, mä vaihdan nyt vaatteita, do you mind? ilmeisesti se ei sitä haitannut, mutta paikalle saapui vielä toinenkin kurkistelija. nimittäin Derek Shepherd. (tai Patrick Dempsey, mutta mun unessa se tais olla enemmänkin tuo McDreamy) ja sen mielipide oli, että sen takiahan ne tuli siihen ovelle kattomaan kun mä vaihdan vaatteita. mua nauratti, että hyvä malli varmaan kun kiinnostaa kaikenikäisiä miehiä ja vedin oven kiinni. sitten pähkäilin persikanväristen ja oranssien housujen välillä ja päädyin persikkaan. (mä muuten haluan ne molemmat housut mun vaatevalikoimaan. harmi, että en omista niitä.. :D)
sitten olinkin valmis lähtemään muiden mallien ja suunnittelijoiden kanssa ja ne jo odottikin mua. ilmeisesti unessa olin sellanen jota sai aina odottaa, mutta se oli sillai sulosella tavalla, ei silleen, että se olisi ärsyttänyt. sitten heräsin. 

se oli jotenkin kiva uni. en tiedä miksi. en ole koskaan haaveillut mallina olemisesta, koska ei ole paljon haaveiltavaa kun on tällanen lyhyt ja vähintäänkin pehmeä, jos ei nyt ihan pyöreä..
mallimittaa musta ei taida löytyä mistään. eikä se kyllä haittaakaan. mutta oli se kiva olla unessa pitkä ja laiha mallimittainen jonka päälle sopi kaikki vaatteet. (vaikka en mä unessa niitä kaikkia sovittanutkaan niin siinä vaan tiesin, että mitä tahansa laitan päälle niin se näyttää hyvältä.)

tollaset oli ne persikanväriset housut joihin päädyin. hassua että  löysin ne googlettamalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti